Anteeksi, mutta oletko kenties kommunistimaasta?

Hyvin harvoin ajattelen kenestäkään ihmisestä, että tuohon tyyppiin ei kannata aikaansa tuhlata. Joskus kuitenkin niin käy niin, ja tämä on niitä päiviä, jolloin niin on päässyt käymään. Kävin uudestaan ilmaisella kävelykierroksella, kun oli A käymässä, niin tuli nän vaivattomasti esiteltyä kaupungin päänähtävyydet. Tässä vielä muistin virkistämiseksi linkki, josta saa noista kierroksista tietoa.

http://www.newpraguetours.com/

Mutta palatakseni niihin ihmisiin, joihin ei kannattaisi aikaansa tuhlata, tuolla kierroksella oli amerikkalainen pariskunta, jonka poika asuu Tanskassa, ovat käyneet useampaan otteeseen poikaa tapaamassa ja samalla matkustaneet Euroopassa muutenkin. Kyselivät minulta suomalaisesta koulujärjestelmästä ja vastasin parhaan kykyni mukaan. Kohta mies kysyi: "Niin, teilläkö on siellä Suomessa brittien koulujärjestelmä eikä ollenkaan kansankielistä opetusta." Jälkikäteen ajateltuna ehkä tämä väärinkäsitys tuli siitä, kun sanoin, että olen oppinut englantia koulussa, kun sitä kysyivät. Ehkä heille on käsittämätön ajatus, että joku voi oppia vierasta kieltä muuten vaan niin hyvin, että sillä pystyy jopa kommunikoiman.

Hetken päästä mies lähestyi minua uudestaan ja kysyi, millainen hallitus meillä on Suomessa. Tämä on niitä kysymyksiä, joista en ole ihan varma, mitä ajetaan takaa. Yritin kuitenkin selittää käsitteet eduskunta, presidentti ja parlamentarismi. Kohta mies kysyy: "Teillä siis on kommunistihallinto siellä Suomessa, eikös niin?" Pyrin olemaan todella rauhallinen, mutta en ole ihan varma, miten hyvin se onnistui, kun selitin uudestaan, mitä kaikkea meillä vaaleilla valitaan. "Niin, milloinkas se natsihallinnon aika päättyikään teidän maassanne?" oli seuraava kysymys. Tässä vaiheessa en ehkä osannut peittää enää ärtymystäni, mutta muodon vuoksi nyt kuitenkin kerroin, että meillä ei ole mitään natsihallintoa ollutkaan. Menikö perille, sitä tiedä minä en.

En nyöskään tiedä millainen puuppana pitää olla kysyäkseen ulkomailla kaikessa rauhassa vapaasti  matkustavalta henkilöltä, että eikös teillä olekin kommunistihallinto. No, ilmeisesti puuppana Wisconsinista tällä kertaa.Vähän ennen kierroksen loppua mies lähestyi minua kolmannen kerran. Pääni savusi jo ennen kuin hän ehti suutansa avata, mutta tällä kertaa hän vain halusikin tietää, kuinka paljon olisi soveliasta antaa tippiä.

Kierros oli ihan yhtä hyvä kuin ensimmäiselläkin kerralla, hieman toki erilainen, koska oli eri opas. Kohteet olivat samat, mikä kuulunee konseptiin. Nappasin kuvan Kaarlen yliopiston vanhimmasta rakennuksesta. Kas tässä. Varjo harmittavasti vaikeutti kuvaamista, mutta saa nyt kelvata.


Tätä kuvaa käytän parempana tai huonompana aasinsiltana kertoakseni Turun piispasta nimeltä Maunu Tavast. Hän oli piispana 38 vuotta, mikä on keskiaikaiselle piispalle varsin mittava saavutus. Tämä tapahtui siis 1400-luvulla. Syy, miksi hänet mainitsen on se, että hän opiskeli teologiaa Prahassa samaan aikaan kuin täällä vaikutti reformaattori Jan Hus, joka sittemmin poltettiin roviolla. Hussilaisuus ei kuitenkaan vaikuttanut Maunu Tavastiin ainakaan näkyvällä tavalla, eikä se ilmeisesti ole vaikuttanut muihinkaan ruotsalaisiin opiskelijoihin. Niin, ruotsalaiseksihan hänet tosiaan lasketaan, kun Suomi oli tuohon aikaan Ruotsin alusmaa.

Rakennuksen kuva ei ole Maunu Tavastin ja Jan Husin ajoilta, mutta sen paikalla oli jo keskiajalla yliopistorakennus.Yleensähän Suomesta lähdettiin hakemaan oppia Pariisiin, joten on mielenkiintoista, että tännekin on tultu. Tuntuu kummalliselta, että jo keskiajalla on tultu näin kauas ja palattu takaisinkin, vaikka matka on ollut mennen tullen täynnä vaaroja.

Muista suomalaisista Prahassa vuosisatojen takaa tiedän hakkapeliititat, jotka olen aikaisemminkin tässä blogissa maininnut. Kuvittelen usein, miltä Kaarlen silta on näyttänyt, kun sillä ovat suomalaiset riehuneet. Tämän raatihuoneen hienoine kelloineen saivat juutalaiset omaan kortteliinsa 30-vuotisen sodan päätteeksi. Miksikö heille tuo kunnia suotiin, normaalistihan heitä vainottiin? Siksi, että he olivat urheasti puolustautuneet joen toiselta rannalta läpi yrittäviä ruotsalaisjoukkoja vastaan, ja siellä seassahan ne hakkapeliitatkin olivat. Olen tämän raatihuoneen ennenkin kuvannut ja tänne blogiini pistänyt, mutta menköön sekin kertauksen vuoksi uudestaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi tsekkinaiset pakenevat pääsiäisenä?

Tapaturman sattuessa Faustin taloon

Novellini