Lieko Zachovalován tapaamisesta

Näin kauan meni, että pääsin tähän aiheeseen palaamaan. Taitaa olla niin, että aiheeseen palaan vielä myöhemminkin, niin vaikuttava kokemus oli tavata legendaarinen Lieko. Sain häneltä valtavasti sekä aineistoa että tietoa ja omakohtaisia muistoja. Hänellä on valtavat ainutlaatuiset arkistot, sillä hän on seurannut koko ikänsä tiedonvälitystä ja leikannut talteen kiinnostavat artikkelit. Häneen on tietysti moni suomalainen ottanut myös yhteyttä, erityisesti vuoden 1968 tiimoilta, joten kirjeidenkin määrä on jo melkoinen.

Lieko ja hänen miehensä Marcel Zachoval ovat hienoimpia ja sydämellisimpiä ihmisiä, mitä olen koskaan tavannut. Tiedon ja muistojen lomassa sain myös nauttia hyvästä ruuasta ja välittömästä tunnelmasta. Katsoimme myös Voice of Czechoslovakiaa siinä sivussa. Jotenkin sanoinkuvaamaton tunne kuunnella muistoja 1930-luvun Euroopasta ja samalla katsella globaalin maailman tv-ohjelmaa varhaisfunkista edustavassa villassa vieraillen.

On kunnia-asia saada tutustua poikkeuksellisiin ihmisiin, jotka tekevät vaikutuksen maanläheisyydellään ja tavallisuudellaan. Kun Liekolle oli soitettu elokuisena yönä vuonna 1968, että miehitys on alkanut, hän oli kysynyt, miten nyt pitää toimia. Langan päästä oli vastattu, että pysy nyt ainakin hereillä. Siinä tilanteessa hän joutui ratkaisemaan, onko hän toimittaja vai eikö. Nostan hattua ja kumarran syvään tällaiselle rohkeudelle.

Kun Lieko kysyi, milloin tulen taas Prahaan, sanoin, etten tiedä, mutta aina näitä syitä tulee, ja sitten olen kierteessä. Siihen hän nauroi ja sanoi: "Niin pitääkin!"



Tästä kuvasta saa muuten aika realistista käsitystä siitä, millaista on kopioida materiaalia ripeään tahtiin ja ilman avustavia käsiä: painoina saa käyttää mitä mielikuvituksellisimpia esineitä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi tsekkinaiset pakenevat pääsiäisenä?

Tapaturman sattuessa Faustin taloon

Novellini