perjantai 30. maaliskuuta 2012

Kesäaika tappaa kaiken...

... tai ainakin minun aivotoimintani. Menee aina se pari viikkoa tästä kellonsiirtohölmöilystä toipumiseen. Piti osallistua Runotorstain haasteeseen täällä Praha-blogissa, kun aihe oli tänne sopiva, mutta päivämäärä meni umpeen. No, ei se mitään, kirjoitan silti sen runon tänne, vaikkei sitä voi linkittää enää tuonne Runotorstain sivuille.

Haasteen materiaalina on siis Kafkan novelli, joka löytyy tämän linkin takaa:

http://runoruno.vuodatus.net/blog/3181262/23-haaste/

Vastahan oli elokuun puoliväli,
maa lämmitti vielä
ja piti kesää yllä.

Aika valui,
on kevät
ja sen kova valo.

Nopeasti pitenevä päivä
kiskoo mielen ylikierroksille.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Runosuoni sykkii Vltavassa

Teatterireissu Helsinkiin eilen. Kävimme Svenska Teaternissa katsomassa Kristina från Duvemålaa. Esitys oli ihan hieno, kyllä se kannattaa nähdä. Ehkä hieman melodramaattinen minun makuuni, mutta se on musikaaleille ominaista. Olisin toivonut vähän parempaa draaman kaarta, mutta musiikki ja näyttelijätyö oli kuitenkin hienoa.

Meille kylläkin kävi niin, että paikkamme oli tuplabuukattu ja jouduimme paria minuuttia ennen esityksen alkua juoksemaan vahtimestarin perässä toimistotilojen läpi parven vastakkaiselle puolelle, jossa oli pari hajapaikkaa. Joskin kun tulimme perille, toinen niistä oli jo viety, mutta onneksi itse teatterinjohtaja Johan Storgård oli paikalla ja hän "fixasi" meille paikat.

Oli jokseenkin nolo tunne, kun meidän takia koko teatteri odottaa, että milloin päästään aloittamaan. Vikahan ei ollut meidän, ilmeisesti lipunvarausjärjestelmä oli päivityksessä mennyt sekaisin, näitä samantapaisia tuplavarauksia kun oli sattunut kuulemma ennenkin. Hienosti ja mukavasti henkilökunta hoiti sekaannuksen, siitä kiitos heille!

Mutta varsinaiseen asiaan, toiseen vierailuuni ravintola Vltavassa. Jouduimme odottelemaan hetken baarin puolella vapaata pöytää, mistä voi päätellä, että pöytävaraus kannattaa aina tehdä, jos ei halua odotella. No, meillä ei ollut kiire.

Viereisessä pöydässä joku seurue harjoittelu onnittelulaulua, oli sävellys- ja kaiketi vähän sanoitustyökin käynnissä. Mm. tällaista riimiä laulettiin kymmeniä kertoja täydellä volyymilla:

Tämä malja nousee Erkalle
herkälle
kuin kuusenkerkälle.

Nyt seuraa neuvo neuvottomille: Jos on pakko laulaa onnittelulaulu, valitaan jokin valmiiksi tehty ja hyvä laulu, sellainen, jonka jokainen oppii pienellä harjoittelulla. Ei omia sävellyksiä, ei omia sanoituksia, varsinkaan riimitettyjä sellaisia. Jos osaa, voi muokata tutun laulun sanat vaikkapa humoristiseksi onnittelulauluksi - mutta vain jos osaa. Muuten pitäydytään niissä vanhoissa ja hyväksi havaituissa.

Niin, ei siellä baarin puolella onneksi kauan tarvinnut odottaa. Ruoka oli, kuten viimekerrallakin, tšekkihenkistä S-ravintolalla maustettuna.